Description
Kanerva – yrtti ilman lisäenergiaa Kanervaa ( Calluna vulgaris ) käytetään ruokinnassa silloin, kun perusravinnon rinnalle halutaan lisätä yrttikasveja ilman lisäenergiaa. Se ei ole makea, vihreä tai piristävä kasvi, vaan karvas yrtti, jota käytetään harkiten osana vaihtelevaa ruokintaa. Kanerva ei ole “tuittupää kierroksille” -yrtti. Sitä päinvastoin valitaan usein tilanteissa, joissa hevonen saa jo riittävästi energiaa, mutta ruokintaan halutaan lisätä yrttilisää ilman, että kokonaisuus muuttuu yhtään energisemmäksi. Milloin kanervaa käytetään? Kanervaa käytetään tyypillisesti: kun hevonen on jo hyvin ruokittu eikä kaipaa lisää potkua kun ei haluta makeita tai vihreitä yrttejä osana yrttijaksoa, ei jatkuvana päivittäisenä lisänä Karujen paikkojen kanerva Kanerva on karvas ja sen maku ja rakenne poikkeavat selvästi vihreistä lehtikasveista. Se edustaa luonnossa karumpien kasvuympäristöjen kasveja, joita hevonen löytää esimerkiksi metsälaitumilla. Tämän vuoksi kanervaa käytetään pieninä määrinä ja harkiten. Parkkiaineet ja supistava luonne – mitä se tarkoittaa ruokinnassa? Kanervankukat sisältävät luontaisesti parkkiaineita, jotka antavat kasville supistavan ja karvaan maun. Tämä tarkoittaa, että kanerva: ei ole löysyttävä ei ole mehukas tai makea kuuluu “kuivempien” yrttien joukkoon Siksi kanervaa käytetään eri tilanteissa kuin vihreitä lehtikasveja tai energiapitoisia yrttejä. Flavonoidit ja muut luontaiset yhdisteet Kanerva sisältää luontaisesti flavonoideja, flavoniglykosideja, orgaanisia happoja sekä muita kasville ominaisia yhdisteitä. Nämä ovat luonnollinen osa kanervaa ja vaikuttavat kasvin makuun ja ominaisuuksiin. Annostus: Hevonen (n. 500 kg): 2 rkl – 0,5 dl (n. 10–20 g) päivässä 1 rkl ≈ 5 g Sekoitetaan muun rehun joukkoon Huomioitavaa Ei sovellu tiineille tammoille. Luonnontuotteita käytetään aina osana kokonaisruokintaa.
